Yleinen

Etäpäivä ei ole pyykkipäivä – vai onko sittenkin?

18.6.2020
Etäpäivä ei ole pyykkipäivä – vai onko sittenkin?

Etätyö ennen ja jälkeen koronan tuntuu olevan kaksi eri asiaa. Alkuvuodesta omissa some-kanavissa tuli vastaan päivityksiä ”Ihanaa, kun on etäpäivällä, niin ehtii imuroida asunnon ja pestä pyykkiä!” tai ”Osuipa ihanan aurinkoinen sää etäpäivälle, mikäs tässä lenkkeillessä koiran kanssa :)” Ai että, miten nämä postaukset saivat aina höyryn nousemaan päästä. Voiko enempää hallaa tehdä etätyön maineelle! Etätyö on aktiivista töiden tekemisestä eikä pelkkää päivystämistä tai vapaapäivän viettoa. Ja koska kyse on työpäivästä, niin ei kotona hengailla pyjamassa, vaan puetaan vaatteet päälle sekä harjataan hampaat ja hiukset.

Vielä helmikuussa etätyö tarkoitti itselle päivää, jolloin to do-lista lyheni hurjaa vauhtia toimistopäiviin verrattuna.

Laitoin useimmiten eri viestintäkanavien ilmoituksista äänet pois päältä, jotta pystyin keskittymään täysin siihen tehtävään, jota kulloinkin tein. Flow lähtikin heti aamusta päälle ja usein havahduin vasta iltapäivästä katsomaan kelloa. Tämän jälkeen pysähdyin lukemaan päivän aikana tulleet viestit ja reagoimaan niihin. Hyvä, että maltoin nousta päivän aikana koneen äärestä edes vessassa käymään.

Ensimmäisen kuukauden korona-aikaan minulla jatkui vielä samanlainen tekemisen meininki etätyössä, mutta työstä oli kadonnut flow, sillä keskeytyksiä tuli paljon. Enää en voinut laittaa ilmoituksia äänettömälle, koska oltiin kaikille uudessa tilanteessa, jossa tarvittiin tukea, tsemppausta, nopeita toimenpiteitä ja päätöksiä. Samalla omalle tehtävälistalle tuli paljon uusia tehtäviä ja kalenteriin palavereita. Vaikka flow oli kateissa, niin tekemistä riitti. Töiden deadlinet olivat ”eilen” ja työpäivissä ei tahtonut tunnit riittää tehokkuudesta huolimatta.

Toukokuun alussa havahduin siihen, että työpäivää tai ylipäätään ajattelua oli vaikeaa saada käyntiin. Haastavampiin kokonaisuuksiin ei tahtonut päästä käsiksi. Tehtävälistalta oli tehty jo kaikki simppelimmät ja nopeammat tehtävät pois, ja koska monet projektit olivat stopissa, niin sälää ei ollut tullut tuttuun tapaan listalle. Lisäksi kotona olemisesta oli tullut hirveän ”helppoa” – satunnaisten toimistopäivien eteen joutui näkemään hirveästi vaivaa, kuten vaikka lähtemään sinne toimistolle. Ja kaiken kukkuraksi huomasin, että saatoin aamulla laittaa pyykkikoneen päälle ja nostella päivän aikana pyykit. Tai käydä etäpalaverien välissä koirien kanssa takapihalla happihyppelyllä. Siis mitä, tämähän oli punainen vaate aiemmin itselleni!

Miten tästä pääsee takaisin etätyön flow-tilaan ja tehokkuuteen?

Olikohan tuo alkuperäinen etätyökuvionikaan se paras mahdollinen? Tässä tuli oman työtavan ja näkemyksen tarkastamisen paikka. On aivan eri asia tehdä yksi etäpäivä pariin viikkoon kuin tehdä koko ajan etätyötä. Tätä jälkimmäistä en selvästikään osannut. En ehkä tuota ensimmäistäkään kovin kestävällä tavalla, mutta siinä tavoite olikin eri: to do-listan tehokas lyhentäminen.

Pohdittuani ratkaisuideoita, olen nyt muutaman viikon ajan noudattanut seuraavia toimintamalleja: Tavoitteet joka päivälle/viikolle ovat kaiken a ja o. Laitan kalenteriin heti aamuun paljon ajatusta ja keskittymistä vaativat tehtävät ja varaan niille aikaa 1-3 tuntia per kokonaisuus. Näiden aikana laitan kanavien ilmoitukset äänettömälle. En siis aloita aamua sähköpostien lukemisella, jolloin ajatus harhautuu tehtävän aloituksesta. Pidän lounastauon puolilta päivin, jotta saan rytmitettyä työpäivää. Palaverit pyrin sopimaan iltapäivälle ja niiden väliin 10 min taukoa, jotta ajatuksen ehtii suuntaamaan uuteen aiheeseen. Kyllä, taukoa! Ja myös se happihyppy ulkona sallitaan. Jos iltapäivällä jonkun työkokonaisuuden aloitus tuntuu haasteelliselta, niin sovin itseni kanssa tekeväni asiaa 15 min – siinä ajassa pääsee yleensä jo hyvin alkuun ja monesti suoritus jatkuu maaliin asti.

Toimistolla aivoja virkistää keskustelut työkavereiden kanssa, ja näin tulee luonnostaan tauotusta tietotyöstä. Etätyössä kun tämä ei onnistu, niin sallittakoon myös se pyykin nostelu tai pikainen (ettei nyt ihan lapasesta lähde) imurointi antamassa hengähdystaukoa ajatukselle. Itse olen niitä, jotka eivät osaa olla ajattelematta työasiaa käskystä, vaan fyysinen tekeminen auttaa tähän parhaiten. Vaikka olen oppinut uuden näkökulman etätyöhön, niin silti odotan innolla, että etätyö olisi vain to do-listan purkamista tehokkaasti. Koska tämä tarkoittaisi, että koulutus- ja kehityspäivät pyörisivät, projektit etenisivät ja johtaminen ei tapahtuisi pelkästään etänä. Mikä on paras oppi, minkä sinä olet saanut tällä etätyökaudella?

Jenni Pelkonen
Liiketoimintajohtaja

Etsitkö luotettavaa ja ammattitaitoista kumppania rekrytointiin tai vuokratyöntekijöiden välitykseen? Ota meihin rohkeasti yhteyttä!

Saatat myös pitää näistä

Ei kommentteja

Kommentoi