Mistä johtuu, että yksi työntekijä saa ylennyksen ja toinen ei, vaikka molemmat heistä tekevät työnsä hyvin? Entä mitä esihenkilöt oikeastaan katsovat arvioidessaan työntekijän valmiutta ottaa seuraava askel urallaan?
Työpaikoilla on paljon osaavia ammattilaisia, mutta kaikki heistä eivät etene urallaan samalla tavalla. Hyvä työnjälki sekä vahva ammattitaito ovat molemmat tärkeä lähtökohta, mutta ne eivät yksin ratkaise sitä, kenelle tarjotaan mahdollisuutta kehittyä urallaan seuraavaan vaiheseen.
On myös todettava, että uralla eteneminen ei myöskään tarkoita kaikille samaa asiaa. Toisille se tarkoittaa ylennystä esihenkilötehtäviin ja toisille se tarkoittaa uusia vastuualueita ja työtehtäviä. Yhteistä näillä on kuitenkin se, että eteneminen perustuu luottamukseen työntekijän osaamisesta sekä valmiudesta kantaa entistä enemmän vastuuta.
Kysyimme viideltä WorkPowerin rekrytoijalta yhden kysymyksen: miten voi saada ylennyksen? Vastauksissa nousi esiin erilaisia näkökulmia, mutta niissä yhdistyi ajatus siitä, ettei urakehitys synny sattumalta. Pienillä ja arkipäiväisilläkin teoilla voi olla suuri merkitys siihen, miten esihenkilö näkee työntekijän potentiaalin ja valmiuden ottaa seuraava askel urallaan.
Pitkäjänteisyys rakentaa luottamusta
Työpaikoilla on useita työnsä hyvin hoitavia ammattilaisia, mutta uusia vastuita tarjotaan vain harvoille. Mikä heidät erottaa toisistaan? Urakehitys rakentuu useimmiten pienistä teoista, jotka toistuvat päivästä toiseen. Esihenkilöt seuraavat työntekijöiden toimintaa pitkällä aikavälillä ja muodostavat vähitellen käsityksen siitä, kenelle voidaan luottavaisin mielin antaa lisää vastuuta. Työntekijä, joka osoittaa sitoutumista, kehittää osaamistaan ja tekee työnsä huolellisesti, herättää usein työnantajan kiinnostuksen silloin, kun uusia uramahdollisuuksia avautuu.
WorkPowerin HR-trainee Laurin mukaan uralla eteneminen ei perustu yksittäiseen onnistumiseen, vaan pitkäjänteiseen tekemiseen. ”Varmin tapa edetä uralla on pitkäjänteinen työskentely”, hän tiivistää. Laurin mukaan pitkäjänteisyys näkyy arjen työssä ennen kaikkea johdonmukaisuutena. Työtehtävät hoidetaan huolellisesti samalla omaa osaamistaan kehittäen. Juuri tällainen tasainen tekeminen kertoo työnantajalle, että työntekijä on valmis kasvamaan myös vaativampiin tehtäviin.
”Varmin tapa edetä uralla on pitkäjänteinen työskentely”, Lauri toteaa.
Pitkäjänteisyys ei kuitenkaan tarkoita pelkästään sitä, että pysyy samassa työpaikassa mahdollisimman pitkään. Se näkyy ennen kaikkea haluna kehittää omaa osaamista ja työskentelytapoja läpi työuran. Työntekijä, joka tarttuu uusiin haasteisiin, oppii jatkuvasti uutta ja kehittää omaa tekemistään, osoittaa olevansa valmis myös vaativampiin tehtäviin. Samalla hän rakentaa työnantajan luottamusta siihen, että pystyy kasvamaan uusien vastuiden mukana.
Vaikka pitkäjänteinen työskentely ei automaattisesti takaa ylennystä, se luo sille vahvan perustan. Luottamus ansaitaan ajanmyötä laadukkaan työnjäljen sekä reilun tekemisen johdosta. Pitkäjänteisen tekemisen taustalla on pitkä ajanjakso, jonka aikana työntekijän osaaminen, luottettavuus ja sitoutuminen tulevat näkyviksi arjessa. Usein myös nämä työntekijät ovat esihenkilön mielessä ensimmäisenä silloin, kun organisaatiossa avautuu uusi rooli.
Kerro avoimesti halustasi edetä
Moni työntekijä toivoo etenevänsä urallaan, mutta ei koskaan kerro siitä esihenkilölleen. Usein ajatellaan, että hyvä työ puhuu puolestaan ja että ylennys tai uudet vastuut tulevat aikanaan, jos oma työ tehdään hyvin. Käytännössä näin ei kuitenkaan aina ole. Esihenkilö ei voi tietää työntekijän tavoitteista tai halukkuudesta ottaa vastaan vaativampia työtehtäviä, ellei niistä keskustella avoimesti.
Omista uratavoitteista puhuminen ei ole röyhkeyttä, vaan osoitus aktiivisuudesta ja halusta kehittyä. Kun kerrot avoimesti tavoitteistasi, annat esihenkilöllesi mahdollisuuden huomioida sinut, kun uusia vastuita tai uramahdollisuuksia avautuu. WorkPowerin rekrytoijan Katjan mielestä on erittäin tärkeää olla proaktiivinen oman uran rakentamisessa. ”Jos haluaa saada ylennyksen, kannattaa omaa mielenkiintoa sitä kohtaan tuoda ilmi. Muuten paikka menee jollekin muulle, joka on avannut suunsa”, Katja muistuttaa.
”Jos haluaa saada ylennyksen, kannattaa omaa mielenkiintoa sitä kohtaan tuoda ilmi. Muuten paikka menee jollekin muulle, joka on avannut suunsa”, Katja kertoo
Katja mainitsee myös, että usein uusia tehtäviä tavoittelee useampi henkilö, joten oma kiinnostus kannattaa tuoda esiin hyvissä ajoin sen sijaan, että jäisi odottamaan, että joku muu tekee aloitteen.
Mutta milloin omista uratavoitteista kannattaa puhua? Luontevin hetki on esimerkiksi kehityskeskustelu, jossa käsitellään työntekijän tavoitteita, osaamista ja tulevaisuuden näkymiä. Myös tilanteet, joissa oma vastuu kasvaa, työtehtävät muuttuvat tai organisaatiossa tapahtuu muutoksia, tarjoavat hyvän mahdollisuuden keskustella seuraavista askelista. Samalla voit kysyä esihenkilöltäsi, millaista osaamista tai kokemusta seuraava rooli edellyttää ja miten siihen voi valmistautua.
Omista uratoiveista kertominen ei tarkoita sitä, että odottaisit ylennystä välittömästi. Sen sijaan kerrot esihenkilöllesi, mihin suuntaan haluat kehittyä. Kun tavoitteesi ovat tiedossa ja osoitat olevasi valmis kehittämään osaamistasi niiden saavuttamiseksi, olet todennäköisemmin mukana keskusteluissa silloin, kun organisaatiossa avautuu uusia mahdollisuuksia.
Kouluttautuminen avaa uusia mahdollisuuksia
Työelämä muuttuu jatkuvasti ja samalla myös työntekijöiltä odotetaan entistä enemmän oppimiskyvykkyyttä sekä halua kehittää omaa osaamistaan. Pelkästään nykyisten työtehtävien hallitseminen ei enää riitä, vaan oman ammattitaidon ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa oppimista. Uusien taitojen omaksuminen voi avata ovia vaativampiin työtehtäviin, lisätä vastuuta nykyisessä roolissa ja luoda uusia mahdollisuuksia uralla etenemiseen.
WorkPowerilla HR-traineena toimivan Monan mukaan kouluttautuminen on yksi tehokkaimmista tavoista sekä kasvattaa omaa ammattitaitoaan, joka samalla myös lisää mahdollisuuksia omalla uralla etenemiseen. ”Kouluttautuminen avaa ovia moneen suuntaan”, Mona uskoo. Hän ei kuitenkaan tarkoita kouluttautumisella pelkästään uuden tutkinnon suorittamista. Omaa osaamista voi kehittää myös työn ohessa esimerkiksi täydennyskoulutuksilla, sertifikaateilla tai uusien työvälineiden opettelemisella. Olennaisinta on osoittaa halua oppia uutta ja pysyä ajan tasalla oman alan kehityksestä.
”Kouluttautuminen avaa ovia moneen suuntaan”, Mona uskoo.
Jatkuva kouluttautuminen hyödyttää sekä työntekijää että työnantajaa. Kun osaaminen kasvaa, työntekijä pystyy ottamaan vastaan uudenlaisia työtehtäviä ja kantamaan enemmän vastuuta. Samalla työnantaja näkee, että työntekijä on valmis kehittymään ja kasvamaan vaativampiin rooleihin. Tämä voi vaikuttaa siihen, kenelle tarjotaan uusia mahdollisuuksia edetä uralla.
Osaamisen hankkiminen on ennen kaikkea sijoitus omaan tulevaisuuteen. Vaikka kouluttautuminen ei välttämättä johda ylennykseen heti, se lisää työntekijän valmiuksia tarttua uusiin mahdollisuuksiin niiden avautuessa. Mitä laajempi ja ajantasaisempi osaaminen on, sitä useampiin rooleihin ja urapolkuihin työntekijällä on mahdollisuus tulevaisuudessa.
Vastuuta ottamalla osoitat kyvykkyytesi
Halukkuus ottaa vastuuta kertoo oma-aloitteisuudesta, luotettavuudesta ja uskalluksesta haastaa itseään. Työnantajat kiinnittävät huomiota siihen, miten työntekijä suoriutuu nykyisistä tehtävistään ja miten hän tarttuu uusiin vastuisiin silloin, kun niitä tulee vastaan. Juuri näissä tilanteissa työntekijällä on mahdollisuus näyttää osaamisensa käytännössä. ”Vastuuta ottamalla osoitat kyvykkyytesi”, tiivistää WorkPowerin rekrytoija Eevi.
Vastuunkanto ei kuitenkaan tarkoita pitkiä työpäiviä tai sitä, että jokainen ylimääräinen tehtävä pitäisi ottaa omille harteilleen. Kyse on ennen kaikkea valmiudesta tarttua uusiin haasteisiin silloin, kun siihen tarjoutuu mahdollisuus. Vastuuta voi ottaa esimerkiksi perehdyttämällä uusia työntekijöitä, osallistumalla työprosessien kehittämiseen tai vetämällä projekteja. Myös oma-aloitteisuus, aktiivinen ongelmanratkaisu ja halu kehittää työyhteisön toimintaa kertovat työnantajalle, että työntekijä on valmis kantamaan vastuuta.
”Vastuuta ottamalla osoitat kyvykkyytesi”, Eevi tiivistää.
Vastuun ottaminen kehittää samalla myös työntekijän omaa osaamista. Uusien tehtävien myötä karttuu kokemusta, opitaan uusia toimintatapoja ja saadaan varmuutta toimia erilaisissa tilanteissa. Mitä useampia vastuualueita työntekijä hallitsee, sitä paremmin hän pystyy vastaamaan myös vaativampien työtehtävien edellyttämiin osaamisvaatimuksiin.
Kun työntekijä ottaa vastuuta ja hoitaa tehtävänsä huolellisesti, hän antaa työnantajalle konkreettista näyttöä osaamisestaan. Samalla esihenkilölle muodostuu parempi käsitys siitä, millaisista tehtävistä työntekijä suoriutuu ja millaista potentiaalia hänellä on tulevaisuudessa. Käytännössä vastuunkanto voi olla ratkaiseva tekijä silloin, kun organisaatiossa pohditaan, kenelle uusia projekteja, vastuutehtäviä tai vaativampia rooleja kannattaa tarjota.
On kuitenkin hyvä muistaa, että vastuuta kannattaa ottaa omien valmiuksien ja resurssien puitteissa. Tarkoitus ei ole kuormittaa itseään liikaa, vaan tarttua sellaisiin mahdollisuuksiin, jotka tukevat omaa kehittymistä. Jokainen uusi vastuu kasvattaa kokemusta ja vahvistaa osaamista, ja pitkällä aikavälillä juuri nämä kokemukset voivat muodostaa perustan seuraavalle askeleelle työuralla.
Hyvä pohjatyö on kaiken A ja O
Uralla eteneminen ei yleensä ole yksittäisen onnistumisen tai oikeaan aikaan sattuneen mahdollisuuden ansiota. Useimmiten sen taustalla on pitkäjänteinen työ, jonka tulokset näkyvät vähitellen arjen tekemisessä. WorkPowerin rekrytoija Jasmin mukaan juuri hyvä pohjatyö on kaiken A ja O. ”Kaikkein tärkein asia uralla etenemisessä on hyvä pohjatyö”, Jasmi kiteyttää.
Hyvä pohjatyö tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että nykyiset työtehtävät hoidetaan huolellisesti ja laadukkaasti. Luotettavuus, sovituista asioista kiinni pitäminen ja tasainen työnjälki rakentavat työnantajan luottamusta ajan myötä. Ennen kuin työntekijälle voidaan antaa uusia vastuita tai vaativampia tehtäviä, on tärkeää, että nykyinen työ sujuu hyvin.
”Kaikkein tärkein asia uralla etenemisessä on hyvä pohjatyö”, Jasmi kiteyttää.
Pohjatyöhön kuuluu myös halu oppia uutta, kehittää omaa osaamistaan ja ottaa vastaan palautetta. Työntekijä, joka suhtautuu omaan työhönsä aidolla kiinnostuksella ja pyrkii jatkuvasti kehittymään, rakentaa samalla vahvaa perustaa tuleville uramahdollisuuksille. Usein juuri tällaiset työntekijät huomataan, kun organisaatiossa avautuu uusia tehtäviä.
Vaikka uralla eteneminen voi joskus näyttää ulospäin nopealta, sen taustalla on lähes aina paljon näkymätöntä työtä. Kun oma osaaminen, asenne ja työn laatu ovat kunnossa, syntyy vahva perusta, jonka päälle seuraavat urastepit on helpompi rakentaa. Juuri tätä Jasmi tarkoittaa puhuessaan hyvästä pohjatyöstä.
Urakehitys rakentuu pienistä asioista
Uralla etenemiseen ei ole olemassa yhtä oikeaa reseptiä, mutta tietyt tekijät nousevat esiin kerta toisensa jälkeen. Pitkäjänteinen työskentely, omista tavoitteista kertominen, osaamisen jatkuva kehittäminen, vastuunkanto sekä huolellisesti tehty pohjatyö muodostavat yhdessä vahvan perustan urakehitykselle.
Ylennys tai uudet vastuut eivät yleensä synny sattumalta. Ne ovat usein seurausta siitä, että työntekijä on jo pitkään osoittanut olevansa luotettava, motivoitunut ja valmis kehittymään. Samalla on hyvä muistaa, että uralla eteneminen voi tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Toiselle seuraava askel on esihenkilötehtävä, toiselle uusi asiantuntijarooli tai entistä monipuolisemmat työtehtävät.
Lopulta tärkeintä ei ole se, kuinka nopeasti uralla etenee, vaan se, että oma osaaminen ja vastuu kasvavat tasaisesti työuran aikana. Kun teet työsi hyvin, kehität itseäsi aktiivisesti ja uskallat tarttua uusiin mahdollisuuksiin, luot parhaat edellytykset sille, että seuraava askel urallasi tulee vastaan oikealla hetkellä.
