Mitä yritysjohtajat voivat oppia urheilujohtamisesta? Viisi oppia johtamistyöhön

Johtaminen urheilussa ja yritysmaailmassa perustuu samoihin periaatteisiin: tiimi tarvitsee selkeän suunnan, yhteiset pelisäännöt ja valmentajan, joka saa ihmiset pelaamaan yhteen. Jääkiekkovalmentaja ja WorkPowerin asiakkuuspäällikkö Jussi Tupamäki uskoo, että parhaita johtajia ovat ne, jotka ymmärtävät, että menestyminen syntyy pitkäjänteisestä työstä ja arjen suoritustasosta, ei yksittäisistä huippuhetkistä.

Voittamisen kulttuurista arjen johtamiseen: oppeja urheilusta yrityselämään

Johtaminen on yksi yrityksen menestyksen kulmakivistä. Mutta mitä yritysjohtaja voisi oppia urheilujohtajalta, joka valmentaa joukkuettaan paineen alla viikosta toiseen? Kokenut jääkiekkovalmentaja Jussi Tupamäki tietää, että urheilusta löytyy lukuisia käytännön vinkkejä, jotka soveltuvat myös esihenkilötyöhön ja organisaatiokulttuurin kehittämiseen.

”Johtajan työ ei ole pelkkää ohjeistusta, valvontaa ja toiminnan ulkoapäin johtamista. Välillä se on rinnalla kulkemista, välillä työntämistä ja välillä vetämistä edestä. Usein se on kuuntelemista ja ajoittain horjahtaneen pystyyn auttamista. Kyse on aina siitä, että autetaan yksilöä toimimaan ryhmän kanssa yhdessä, yhteisen tavoitteen eteen”, Jussi tiivistää.

Johtamisen erot urheilussa ja yrityselämässä

Urheilussa johtamisen sykli on nopea ja intensiivinen. Yhdessä kaudessa voidaan kokea onnistumisen huumaa ja kriisejä muutaman peräkkäisen viikon aikana. Yrityksissä muutoksen sykli on usein hitaampaa, mutta yhtä lailla jatkuvaa.

”Harvaa yritysjohtajaa arvioidaan viikoittain mediassa nimeltä. Huippu-urheilussa valmentajan työ on jatkuvasti kaikkien arvioitavana”, Jussi muistuttaa. Urheilu opettaa sietämään painetta ja palautumaan epäonnistumisista. Kolmesti potkut saanut valmentaja tietää, miltä tuntuu, kun peli vihelletään poikki. Tämä tekee urheilujohtamisesta näkyvämpää ja paineistetumpaa, mutta antaa myös arvokkaita oppeja paineensietokyvyn kehittämiseen.

Urheilujohtamisen viisi oppia esihenkilötyöhön

1. Tiimityö ennen egoa

Yrityksissä tiimityö ja yhteistyötaidot ratkaisevat. Urheilussa jokainen tietää, että yksilön kunnianhimo väistyy joukkueen edessä ja jokainen joutuu uhraamaan omista haluistaan joukkueen edun nimissä. Sama pätee työpaikoilla: yhteinen tavoite tuo parhaat tulokset. “It’s amazing how much can be accomplished, when no one cares who gets the credit”, Jussi siteeraa. Menestyvä joukkue syntyy, kun yksilöt laittavat yhteisön edun oman itsensä edelle, hyväksyvät erilaisuutensa ja oppivat pelaamaan yhteen.

2. Motivaatio syntyy oikeassa ympäristössä

”Esihenkilön ei jokaisessa tilanteessa tarvitse, eikä pidä, ulkoapäin motivoida. Hänen tehtävänsä on luoda ympäristö ja olosuhteet, jossa työntekijä voi motivoitua itse”, Jussi sanoo. Hän uskoo, että hyvä johtaja tunnistaa yksilöiden tarpeet ja rakentaa kulttuurin, jossa ihmiset haluavat kehittyä. Motivaation syntyminen mahdollistuu, kun työntekijät tietävät, miksi heidän roolinsa on tärkeä ja miten se liittyy yhteiseen tavoitteeseen.

Työn merkityksellisyys ja selkeät roolit tukevat työntekijäkokemusta ja sitoutumista. On kuitenkin ymmärrettävä se, että paras lähde motivaatiolle on sisäsyntyinen halu, sekä into tehdä omaa työtä ja kehittyä siinä. Ketään ei voi väkisin motivoida, jos hänellä itsellään ei ole siihen halua. Oikeat ihmiset oikeassa paikassa on helpoin resepti positiiviseen tulokseen. 

3. Palaute on jatkuvaa ja selkeää

Urheilumaailmassa palautteenanto on päivittäistä ja usein hyvin suoraa. Yrityksissä kannattaisi ottaa mallia: anna kiitosta onnistumisista, anna kehityspalautetta paljon ja puutu vakaviin virheisiin välittömästi. Selkeä ja oikea-aikainen palaute parantaa työhyvinvointia ja tiimin suorituskykyä.

Jussi kertoo, että hän käyttää palautteessa kolmen tason mallia: kympin suorituksille taputetaan ja katsotaan iloiten vierestä, hyvistä ”kasiplussan” suorituksista annetaan rakentavaa palautetta toiminnan jatkuessa ja selkeät ”improbatur-virheet” johtavat toiminnan keskeyttämiseen ja välittömään puuttumiseen. ”Palautteen on oltava rehellistä ja johdonmukaista. Joskus se tarkoittaa, että pitää pysäyttää peli hetkeksi ja käydä asia läpi heti”, Jussi sanoo.

”On myös iso ero sillä, annetaanko palautetta osaamisesta vai yrittämisestä. Jos joku ei tee parastaan, palaute on erilaista kuin tilanteessa, jossa ihminen yrittää täysillä, mutta osaaminen ei vielä riitä. Palaute on aina selkeintä, kun se liittyy asioihin, jotka ovat ihmisen omissa käsissä.”

4. Paineensieto vaatii harjoittelua

Hyvä joukkue, olipa se kentällä tai työpaikalla, pärjää, kun se osaa suoriutua korkealla tasolla myös paineen alla. ”Urheilumaailmassa harjoituksissa usein simuloidaan painetilanteita ja yrityksissä olisi hyvä tehdä samaa. Olisi hyvä olla selkeät toimintamallit valmiina erilaisille vaikeille tilanteille. Voitaisiin vaikka simuloida mitä tapahtuu skenaariossa, jossa tuotannon suurin laite hajoaa tai yrityksen järjestelmä kaatuu akuutin kiireen keskellä. Kun toimintamallit ja periaatteet on mietitty etukäteen, tiimi ei lamaannu kriisitilanteessa”, vinkkaa Jussi.

Esimerkiksi lentäjien koulutuksessa yksi ilmassa tapahtuvien kriisitilanteiden tärkeimmistä toimintaperiaatteista on sanaketju A-N-C: Aviate, Navigate, Communicate. Se luo prioriteettihierarkian, jonka mukaan pilotit toimivat ongelmatilanteissa. Ensin varmistetaan, että kone pysyy ilmassa ja on pilotin kontrollissa, sitten selvitetään missä ollaan ja mihin seuraavaksi lennetään riippuen tilanteen vakavuudesta. Viimeisenä kommunikoidaan asiasta ulospäin muille sopivalla hetkellä, kun kone ja tilanne on hallinnassa. 

Turvallisuudentunne vahvistuu, kun jokainen tietää, mitä tehdään, kun pilli viheltää ja paine kasvaa. ”Paineen alla ihmisten todellinen luonne näkyy: toiset murtuvat ja toiset nousevat kovemmalle tasolle. Sietokykyä voi kehittää vain ymmärtämällä, miten itse reagoi painetilanteisiin ja harjoittelemalla sitä yhdessä”, Jussi muistuttaa. 

”Urheilumaailmassa harjoituksissa usein simuloidaan painetilanteita ja yrityksissä olisi hyvä tehdä samaa. Kun toimintamallit ja periaatteet on mietitty etukäteen, tiimi ei lamaannu kriisitilanteessa.” – Jussi Tupamäki

5. Voittamisen kulttuuri syntyy arjen teoista

Urheilussa voittamisen kulttuuri näkyy lopputuloksissa, mutta todellisuudessa se syntyy arjessa, eli siinä, miten jokainen tekee työnsä ja suhtautuu tavoitteisiin. Jussin mukaan sama pätee yritysmaailmaan: ”Voittamisen kulttuuri ei tarkoita sitä, että jokainen peli pitää voittaa. Se on mahdotonta, koska kilpailijatkin tekevät työtä tosissaan ja peliin tulos ei koskaan ole pelkästään omissa käsissä. Se on enemmänkin sitä, että halutaan päivittäin tehdä asiat parhaalla mahdollisella tavalla ja kehittää itseään jatkuvasti. Luodaan tilanne, jossa systemaattinen laadukas työ ja yhteistoiminta antavat joukkueelle mahdollisuuden taistella voitosta jokaisessa pelissä.” 

Hänen mukaansa vahva voittamisen kulttuuri näkyy siinä, miten ihmiset toimivat yhdessä. Kun yhteiset pelisäännöt ovat selvät ja kaikki tietävät, mitä tavoitellaan, syntyy turvallisuuden tunne ja luottamus. ”Se on sitä, että tehdään täysillä, mutta yhdessä. Ei syyllistetä, jos menee pieleen, vaan etsitään ratkaisuja ja jatketaan eteenpäin.” 

”Voittamisen kulttuuri ei tarkoita sitä, että jokainen peli pitää voittaa. Se on enemmänkin sitä, että halutaan päivittäin tehdä asiat parhaalla mahdollisella tavalla ja kehittää itseään jatkuvasti.” – Jussi Tupamäki

Miksi urheilujohtamisen opit kiinnostavat yrityksiä?

Nykyisessä työelämässä organisaatiot kohtaavat jatkuvia muutoksia. Esihenkilöiden on hallittava tiimityö, palautteenanto, motivointi ja paineensieto entistä paremmin. Urheilujohtamisen mallit tarjoavat käytännönläheisiä ratkaisuja ja voivat tehdä yrityksestä houkuttelevamman työnantajan.

Kuka Jussi Tupamäki?

Jussi Tupamäki on WorkPowerin asiakkuuspäällikkö ja suomalainen jääkiekkovalmentaja. Jussi on toiminut muun muassa Suomen jääkiekkoliigassa, Viron miesten jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajana ja KeuPa HT:n toimitusjohtajana. Johtamisessa Jussi korostaa arjen ymmärtämistä, tiimien rakentamista ja rohkaisun merkitystä.
Fun fact: Jussi Tupamäki on identtinen kaksonen, joka sekoitetaan jatkuvasti veljeensä, mistä syntyy usein koomisia tilanteita.

Johtamisen valmennuspalvelut yrityksesi menestyksen tueksi

Hyvä johtaminen ja esihenkilötyö antavat suunnan yrityksen tekemiselle. WorkPower tarjoaa valmennuspalveluita yrityksesi johtohenkilöiden tueksi.

Kun haluat rakentaa joukkueen, jolla on motivoitunut pelin henki, meillä WorkPowerilla on laaja rosteri täynnä huippuosaajia.

Kerro, kuinka voimme auttaa