Yleinen

Verottaja voisi pelastaa tuloloukun uhrit

27.2.2020
verottaja, palveluala, tuloloukku

Ideaalisessa tilanteessa työllä tulisi toimeen ja työ olisi työttömyyttä kannattavampaa. Näin ei aina valitettavasti tapahdu.   

Suomessa on palkkaköyhiä jo n. 60 000, hetkittäin palkkaköyhyydestä kärsii yli 200 000 työntekijää. Työtätekevien köyhien määrä on kasvussa, koska eniten uusia työpaikkoja syntyy palvelualoille, jossa osa- ja määräaikaiset työt ovat arkipäivää. Yritys ei voi työllistää kokoaikaisesti henkilöitä, jos kysyntä painottuu tiettyihin päiviin, kellonaikoihin tai sesonkeihin. Yritys ei voi myöskään nostaa työntekijöiden palkkaa ilman, että tuotteiden tai palveluiden hinta myös nousee.Kannattamatonta liiketoimintaa ei voida jatkaa.  

Sosiaaliturvan tarkoituksena on auttaa henkilöitä tulemaan toimeen ja Kela maksaakin osa-aikatyötä tekeville soviteltua päivärahaa. Lopputuloksena näiden henkilöiden ei kannata ottaa vastaan lisää työtä samalta tai toiselta työnantajalta, koska silloin he menettävät tukensa. 

Verottaja voisi tukea pienipalkkaisia töitä niin, että työn vastaanotto olisi hakijalle aina kannattavaa, mutta miten? Mitäpä jos verottaja maksaisi pienipalkkaiselle työntekijälle eikä päinvastoin kuten totuttu. 

Esimerkkinä Ville, joka saa palkkatuloja 900e/kk. Verottaja ei pidättäisi häneltä mitään, vaan sen sijaan antaa verorahaa hänelle 300e, jolloin Villen nettotulo olisi kyseisenä kuukautena 1200e. Tai esimerkiksi Ella, joka tienaa palkka työllään 1300e, häneltäkään verottaja ei pidätä mitään, vaan antaa 200e, jolloin Ellan nettopalkka nousee 1500 euroon. Verottaja pidättäisi työntekijältä veroa vasta, kun toimeentulon raja saavutettu. Kelan tuen tarve työkykyisille vähenisi tai jopa poistuisi. Työntekijän ei tarvitse ilmoitella tuloistaan kelalle ja pohtia menettääkö tai mitä menettää ottamalla lisää työtä vastaan. 

Kuvauksen kaltainen verotus kasvattaisi myös tuloeroa työttömyyden ja työssäkäynnin välillä (verorahaa annetaan työntekijälle vain palkkatulon perusteella, ei etuuksista). Osa työttömistä voi nyt valita työssäkäynnin ja työttömyyden välillä. Ihminen valitsee yleensä itselleen parhaan ratkaisun, joskin joskus lyhytnäköisesti. Tarkoitukseni ei ole moralisoida työttömyyden valinneita, mutta jos nettotulot kasvaisivat valinnan myötä riittävästi, alkaisivat myös ei niin houkuttelevat työtehtävät tuntua kiinnostavilta. 

Sosiaalitukia (lähinnä ositeltua päivärahaa ja asumistukea) maksettiin 2017 noin 500 miljoonan edestä. Tällä rahalla voisi tukea mieluummin työssäkäyntiä, kuin joutilaisuutta. 

 

Anja Pajalalinkedin jenni pelkonen liiketoimintajohtaja workpower oy
Toimitusjohtaja

Saatat myös pitää näistä

Ei kommentteja

Kommentoi